Julkaistu

Käsienpesu ja desinfiointi – 10 muistisääntöä

Käsihygieniasta huolehtiminen on paras tapa ehkäistä infektioita. Kädet pitäisi desinfioida tai pestä vedellä ja saippualla kymmenen kertaa päivässä. Pesun jälkeen käsien huolellinen kuivaaminen on tärkeää. 

Miksi käsienpesu ja desinfiointi on niin tärkeää? Tässä kymmenen asiaa muistettavaksi.

1. Onko käsidesistä hyötyä?

Kyllä, erityisesti silloin, kun ei ole mahdollista pestä käsiä vedellä ja saippualla. Käsidesiä kannattaa käyttää omasta, henkilökohtaisesta pullosta ja hieroa huuhdetta käsiin kaikkialle niin kauan kuin se on haihtunut pois. Käsidesiä pitää myös käyttää riittävästi. Sopiva määrä on sellainen, että kun käden laittaa kupiksi, käsidesistä muodostuu kunnon lammikko ja kädet kastuvat, kun se levitetään.

2. Mitä sairauksia käsienpesu ehkäisee?

Kaikkia sairauksia, jotka leviävät pisara- tai aerosolitartuntana tai kosketuksesta. Tyypillisimpiä ovat hengitystie- ja suolistoinfektiot. Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on yli 200 ja monet niistä ovat melko sitkeitä: ne voivat säilyä pinnoilla yli vuorokauden. Suolistoinfektioita aiheuttava norovirus on vielä sitkeämpi, se voi pysyä pinnoilla elossa jopa viikon. Kokonaan tautien ehkäisy on täysin mahdotonta, koska tartuntareittejä voi olla muitakin.

3. Pestäänkö käsiä riittävästi?

Suomalaiset ovat olleet hyviä käsiensä pesijöitä ja ehkä juuri siksi Koronaepidemia ei ole ollut niin rankka meillä kuin muualla. Stopflunssa-tutkimuksen mukaan suomalaiset olivat kärkisijoilla maiden välisessä vertailussa.  

Käsihygienian hyvään tasoon vaikuttanee, että asia on ollut paljon esillä esimerkiksi mediassa. Tarkemmassa selvittelyssä tosin kävi ilmi, että monille käsien peseminen tarkoittaa nopeaa käsien kastamista hanan alla. Oikeaoppinen käsienpesu kestää 40–60 sekuntia ja kädet hangataan saippualla kauttaaltaan. Saippua ei tapa pöpöjä, mutta se edistää veden ja hankaamisen aikaansaamaa mekaanista puhdistusta.

4. Miten tärkeää on käsien kuivaaminen?

Erittäin tärkeää. Jos kädet jäävät kosteiksi, ihon omat bakteerit nousevat pinnalle ja kosteus kerää myös ympäristöstä bakteereita entistä paremmin. Kaikkein parasta kädet olisi kuivata kertakäyttöisellä paperipyyhkeellä, mutta kotioloissa myös kangaspyyhe kelpaa, kunhan se vaihdetaan riittävän usein. Pyyhe on syytä vaihtaa viimeistään silloin, kun se alkaa olla pysyvästi kostea tai siinä on näkyvää likaa.

5. Tarvitseeko ulkomailla olla käsienpesussa kotioloja tarkempi?

Ulkomailla altistutaan pöpöille, jotka ovat kotioloja vieraampia. Siinä mielessä kyllä, mutta kotonakin käsiä pitää pestä. Yleisimmät taudinaiheuttajat ovat viruksia ja niitä on kaikkialla maailmassa. Virallinen suositus on, että kädet pestään kymmenen kertaa päivässä. Määrä voi tuntua paljolta, mutta jos miettii kertoja, jolloin käsiä olisi hyvä pestä, kertyy niitä päivän aikana helposti kymmenkunta.

6. Mikä alue käsistä kerää eniten pöpöjä?

Peukalon hanka, sormenpäät, kynsien ja sormusten aluset. Usein esimerkiksi peukalon seutu jää huonolle pesulle. Myös pitkien kynsien alusiin kannattaa käsiä pestessä kiinnittää huomiota. Käsiin voi kertyä mitä tahansa pöpöjä, joita ympäristössä on, mutta niissä on myös elimistön omia bakteereja. Virusten osalta riski sairastua on aina olemassa, mutta kaikki bakteerit eivät aina aiheuta sairastumista.

8. Voiko käsiä pestä liikaa?

Asiaa kannattaa ajatella enemmän niin, ettei käsiä kannata pestä liikaa. Käsien pesullakaan ei kaikkia pöpöjä saada pois, eikä niiden kiertoa ympäristössä voida täysin katkaista. Kova hankaaminen ei ole tarpeen. On hyvä muistaa sekin, ettei huolellisellakaan käsienpesulla infektioita voi kokonaan välttää. THL:n Stopflunssa-tutkimuksen mukaan käsihygieniasta huolehtiminen vähensi yhden infektioepisodin vuodessa eli infektiojaksot vähenivät keskimääräisestä kuudesta viiteen.

9. Miten käsien ihoa kannattaa hoitaa, jos se pesujen vuoksi kuivuu?

Käsivoide on paras keino. Varsinkin talvella käsiä kannattaa voidella, kun iho kuivuu muutenkin. Voidetta voi käyttää milloin tahansa, mutta se kannattaa laittaa vasta käsienpesun jälkeen. Jos käyttää käsidesiä, kannattaa odottaa sen kuivuvan kunnolla, ennen kuin voidetta laittaa.

10. Täytyykö kesällä ja kuumalla pestä käsiä useammin kuin talvella ja kylmässä?

Kesällä kädet hikoavat enemmän, siinä mielessä kyllä. Mutta talvella oleskellaan enemmän sisätiloissa ja silloin niin hengitystieinfektioiden kuin suolistoinfektioiden aiheuttajia on enemmän liikkeellä. Esimerkiksi hengitystieinfektioita aiheuttavat rinovirusepidemiat alkavat yleensä pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen.

Julkaistu

Hankkiudu eroon muovisista käsidesipulloista

Muovisiin puolen litran käsidesipulloihin törmään nyt kaikkialla. Niitä lojuu pöydillä ja hyllyjen päällä. Näky
ei hivele silmiä. Pullot eivät ole kauniita ja valkoista muovia menee tyhjennyksen ja käytön jälkeen
tonneittain roskiin.

Pullojen pohjille jää yleensä paljon ainetta, kun ne heitetään roskiin. Jopa 10% käsidesistä voi mennä
pumppupullon mukana roskiin. Käsihygienia tulee siis kalliiksi luonnolle ja käsidesipullojen ostajalle.

Hankkiudu siis eroon pulloista ja hoida käsien desinfiointi kestävällä ja taloudellisella tavalla.
Käsidesitelineet – ja automaatit säästävät käsidesinfiointinestettä ja tuovat käyttäjäystävällisen ja
turvallisen ratkaisun käsihygienian ylläpitämiseen.

Käsien desinfiointi on tullut jäädäkseen. Osa ihmisistä haluaa desinfioida kätensä jatkossakin ja tietoises
olettaa ja tekee valintoja sen mukaan, että käsidesinfiointi on luonteva osa asiointia tai olemista ihmisten
parissa.

Desitelineen suunnittelemat käsidesitelineet ovat tyylikkäitä ja soveltuvat lähes jokaiseen tilaan.
Vaihtoehtoina ovat siirrettävä jalallinen käsidesiteline, pöytäkäsidesiteline ja seinään kiinnitettävä
käsidesiteline. Jalallinen käsidesiteline on tehty ruostumattomasta teräksestä ja soveltuu esimerkiksi tilojen
sisäänkäyntien yhteyteen. Pöytädesiteline on kätevä tasoilla ja pöydillä esimerkiksi vastaanottotason tai
buffet-pöydän yhteydessä. Seinädesiteline sopii hyvin tiloihin, joissa halutaan kiinnittää teline kiinteästi
elementteihin.

Julkaistu

Käsien desinfiointi on tullut jäädäkseen

Monet vanhat ja tutut käytännöt ovat saanut uuden merkityksen tänä keväänä. Korona -epidemia on muuttanut tapaamme toimia ja tehdä asioita. Käsien hygienia ja etäisyys toiseen ihmiseen ovat olleet esillä ja kaikkien huulilla. Käsihygieniasta huolehtimisesta on tullut yhteinen vastuu. On hienoa nähdä, että työntekijöistä ja asiakkaiden käsihygieniasta huolehditaan. Jokainen on viime kädessä vastuussa omasta hygieniastaan, mutta julkisten tilojen haltijat voivat pienillä toimilla mahdollistaa se, että epidemia ei leviä omassa työyhteisössä tai asiakaskunnassa. Käsien desinfioinnin mahdollistaminen on tässä tilanteessa olennainen osa taudin hidastamisessa. Käsien desinfiointitelineet, käsidesiautomaatit ja kasvomaskit ovat tärkeitä elementtejä taistelussa koronavirusta vastaan. 

Taistelu koronaa vastaan jatkuu niin kauan kuin koko kansakunta on rokotettu virusta vastaan. On selvää, että rokotteen kehittäminen ja konkreettisen rokotteen saaminen jakeluun vie vielä reilusti aikaa. Joku puhuu puolesta vuodesta, toinen kahdesta vuodesta. Pelko ja huoli tästä ikävästä taudista jatkuu kuitenkin vielä pitkään rokotteen valmistumisen jälkeenkin. Korona on konkretisoinut ihmisille käsien puhdistamisen ja käsihygienian tärkeyden. Jos aikaisemmin käsien desinfiointi oli jonkun juttu, niin nyt se on koko kansakunnan juttu.

Käsidesipullot eivät ole ekologinen, eikä taloudellinen ratkaisu ongelmaan

Ensimmäisessä koronavaiheessa käsidesipulloja ilmestyi jokaisen kaupan sisäänkäynteihin. Nyt on selvää, että käsidesipullot eivät ole järkevä ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen tai pitkäaikaiseen käyttöön. Muoviset käsidesipullot eivät ole ekologisesti kestävä ratkaisu ja taloudellisestikin kallista touhua. Lähes aina osa käsidesinesteestä jää pullojen pohjille ja sitä myöden roskiin. Jopa 10% käsidesistä saattaa mennä pumppupullojen myötä hukkaan. Lisäksi osa ihmisistä haluaa välttää pulloja ja annostelijoita, joihin ovat jopa sadat ihmiset koskeneet.

Vaihda pullot käsidesiannostelijoihin. Kosketusvapaat käsidesiannostelijat ja käsidesiautomaatit ovat käyttäjäystävällisiä ja ainetta ei mene hukkaan kuten käsidesipullojen kanssa. Käsien desinfiointi pystytään liikutettavan telineen kanssa helposti asemoimaan tiettyyn kohtaan tilaa, jolloin käsien hygienia hoidetaan myös tyylillä – ja ilman turhia käsien kosketuksia pulloon tai laitteeseen.

Käsidesiteline, käsidesiautomaatti, käsidesiasema – millä nimellä niitä aletaankaan kutsua?

Käsidesiannostelijoita oli aikaisemmin vai yleensä sairaaloiden wc-tiloissa. Nyt niihin törmää lähes jokaisessa julkisessa tilassa sisäänkäynnin yhteydessä. Vielä laitteet eivät ole saaneet suomalaisten suussa yhtä ainoata nimeä. Laitteita kutsutaan tällä hetkellä vielä desitelineeksi, käsidesitelineeksi, käsidesiautomaatiksi, käsidesiasemaksi tai ihan käsidesiannostelijaksi. Nähtäväksi jää, millä nimellä laitteita aletaan kutsua.